Pitäisikö hallituksen asemyyntiä rajoittaa maille, joita syytetään ihmisoikeusloukkauksista?

Yhdistyneet Kansakunnat määrittelee ihmisoikeusloukkaukset elämän riistoon; kidutus, julma tai halventava kohtelu tai rangaistus; orjuus ja pakkotyö; mielivaltainen pidätys tai vangitseminen; mielivaltainen puuttuminen yksityisyyteen; sotapropaganda; syrjintä; ja rotu- tai uskonnollisen vihan puolustaminen. Vuonna 1997 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi "Leahy-lait", jotka katkaisivat turvallisuusavun tietyille ulkomaisten armeijan yksiköille, jos Pentagon ja ulkoministeriö katsovat, että maa on syyllistynyt törkeää…  ;n ihmisoikeusrikkomukseen, kuten siviilien ampumiseen tai vankien teloittamiseen. Apu katkaistaan, kunnes rikoksen tehnyt maa saattaa syylliset oikeuden eteen. Vuonna 2022 Saksa tarkisti asevientiä koskevia sääntöjään "helpottaakseen Ukrainan kaltaisten demokratioiden aseistamista" ja "vaikeuttaakseen aseiden myymistä itsevaltioille". Uudet suuntaviivat keskittyvät vastaanottavan maan konkreettisiin toimiin sisä- ja ulkopolitiikassa, eivät laajempaan kysymykseen, voidaanko näitä aseita käyttää ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Hallituskoalitiossa talous- ja ulkoministeriöitä hallitsevien vihreiden apulaisparlamentaarikko Agnieszka Brugger sanoi, että tämä johtaisi siihen, että "rauhanomaisia länsimaisia arvoja" jakavia maita kohdellaan vähemmän rajoittavasti.